Vuonna 2014 Sosiaali- ja terveysministeriössä laadittiin v. 2012 tilastoihin perustuen arvio siitä, mitkä ovat menetetystä työpanoksesta työpaikoille ja yhteiskunnalle aiheutuvat minimikustannukset. Kyse ei ole pikkurahasta, sillä vähimmilläänkin kansantalouden menetys vuodessa on yhteensä 24 miljardia euroa, kuukaudessa 2 miljardia €.
Uskallatko miettiä mikä on sinun yrityksesi osuus? Työnantajana rohkeus kannattaa! Kun yritykselle aiheutuvat kustannukset ovat tiedossa, voidaan työpaikalla keskittyä nykyistä paremmin sekä kustannusten aiheuttajien tunnistamiseen että kustannusten vähentämiseen.
STM:n laskelmissa esimerkiksi sairauspoissaoloista syntyy jokaista palkansaajaa kohden 1590 euron vuotuinen kulu. Summa on sama jokaista osa- ja kokoaikaista, vakinaista ja määräaikaista työntekijää, esimiestä, viranhaltijaa tai -sijaista kohden. Saman verran kustannuksia syntyy sairaana työssä olemisesta, eli presenteismistä. Yhteensä siis 3180 € vuodessa palkansaajaa kohden, kaikkiaan 6,8 miljardia euroa.
Sairauspoissaolojen ja presenteismin lisäksi vuonna 2012 työkyvyttömyyseläkeläisten potentiaalisen työpanoksen menetys on 180 928 henkilötyövuotta. Rahaksi muutettuna työkyvyttömyyseläkkeellä olevista johtuva potentiaalisen työpanoksen menetys oli 8 miljardia euroa. Hyvä uutinen on, että työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on viime vuosien aikana ollut tasaisessa laskussa ja osaeläkkeiden osuus työkyvyttömyyseläkkeistä on noussut.
Työpahoinvoinnin kustannuksiin lasketaan myös tapaturmien, ammattitautien ja sairaanhoidon kustannukset, jotka muodostavat noin 9,2 miljardin euron potin.
Tilastokeskuksen mukaan v. 2012 palkansaajia oli yhteensä 2 146 000. Tuona vuonna työpahoinvointiin sijoitettiin noin 11 200 € jokaista palkansaajaa kohti.
Mitä jos yrityksesi investoisi murto-osan tuosta summasta työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja työn iloon? Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työhyvinvointiin sijoitettu euro tulee jopa kuusinkertaisena takaisin. Työntekijät kertovat työhyvinvoinnin tuovan merkityksellisyyden tunnetta ja lisää jaksamista.
“Työhyvinvointiin satsaamisella pidennetään työuria ja vähennetään henkilöstön vaihtuvuutta, minkä lisäksi sillä on ehkäisevä yhteys tapaturmiin ja sairauspoissaoloihin. Työhyvinvointia voidaan seurata erilaisilla mittareilla, kuten työilmapiirikyselyillä, kehityskeskusteluilla ja sairauspoissaolojen seurannalla. Hyvä työilmapiiri parantaa työpaikan tuottavuutta, voittoa, mainetta ja asiakastyytyväisyyttä.” TTL.fi