Tänään tapaan työnohjaajakollegoita pikkujoulun merkeissä. Ohjelmaan kuuluu Sitran kehittämä, dialogisuuteen perustuva Erätauko-keskustelu aiheesta Suomi ja suomalaisuus. Toimin keskustelun fasilitaattorina ja vaikka valtaosa osallistujista on ennestään tuttuja, niin silti pikkuisen jännittää.
Mistä dialogisuudessa (ja Erätauossa) on kyse ja miten ne liittyvät työelämään?
Dialogi on keskustelua (asioista, toisista ja itsestä) ymmärryksen lisäämiseksi. Se edellyttää luottamuksen ilmapiiriä ja turvallisuuden tunnetta sekä osallistujiltaan dialogitaitoja; kykyä käsitellä omia tunteita, kuunnella, liittyä keskusteluun ja esittää kysymyksiä, kykyä omien ajatusten ilmaisemiseen sekä näkökulman vaihtamisen ja kokonaisuuksien hahmottamisen taitoa.
Dialogi ei pyri yksimielisyyteen, eikä väittelyllä ole siinä sijaa. Dialogin keskiössä on tutkittavan asian merkitys. Sitä tarkastellaan osallistujien henkilökohtaisten kokemusten kautta ja kokemusten erilaisuus nähdään mahdollisuutena oppia uutta.
Työnohjauksen käsikirjassa (Alhanen ym. 2011) dialoginen vuorovaikutus määritellään keskusteluksi, johon kaikki yhteistoimintaan osallistuvat henkilöt voivat liittyä omine kokemuksineen ja näkökulmineen ja jossa he voivat rauhassa kuunnella toisiaan. Juuri tällainen vuorovaikutus tuottaa oppimista ja luovuutta edistävän kannustavan ilmapiirin.
Vuorovaikutus on kahden tai useamman ihmisen välinen vaikutussuhde, jossa kumpikin osapuoli (vuoroin) vaikuttaa toiseen. Vuorovaikutusta tapahtuu aina, kun vähintään kaksi ihmistä kohtaavat, tahdoimme sitä tai emme. Milloin viimeksi pysähdyit miettimään miten altistat itsesi vuorovaikutukselle? Riittävät omat dialogitaidot hyvään vuorovaikutukseen?
Dialogisuus on asennoitumista (ajattelua ja tekoja) joka pyrkii vahvistamaan kunnioitusta ja lisäämään ymmärrystä ihmisten vuorovaikutuksessa.
Joskus (työpaikan) vuorovaikutuksessa saattaa olla hyvän dialogin toteutumista estäviä, osallistujista riippuvia tekijöitä. Sitran asiamies Tapio Anttila on laatinut dialogin tuhoamiseksi 11 kohtaisen tarkistuslistan, jota voi käyttää apuna ongelmakohtien tunnistamiseksi:
-
Käännytä. Käännytä muut puolellesi, pakota heidät ymmärtämään edes nimellisesti: ”Pakkohan sun on ymmärtää…”
-
Keskeytä. Tiedät kuitenkin etukäteen, mitä toinen aikoo sanoa: ”Hei sori …”
-
Voita. Ole nokkela, voita väittely: ”Ihan tosissasko …”
-
Vetäydy. Pysyttely omassa boxissasi, älä kerro ajatuksistasi.
-
Pitäydy. Jos jokin asia ei sovi viitekehykseesi, unohda se.
-
Kiirehdi. Pyri mahdollisimman nopeasti päätöksiin ja toimintaan: ”Eiköhän tämä ollut tässä.”
-
Korota itsesi. Muista kertoa ylivertaisesta koulutuksestasi, monipuolisesta kokemuksestasi ja kaiken kattavista tiedoista. Pidä soolosi pitkinä. ”Ilman riittävää koulutusta voi olla vaikeaa…”
-
Auktoriteettiargumentit. Jos asia-argumentit eivät riitä, yritä auktoriteeteillä. Tiputtele riittävästi nimiä jokaiseen puheenvuoroosi: ”Kun pelasin Wienissä tennistä Henryn kanssa…”
-
Ole poissa. Räplää älylaitteitasi.
-
Vastusta aina. Vastusta periaatteessa, käytä aina advocatus diaboli –puheenvuorosi.
-
Patenttiratkaisut. Muistuta patenttiratkaisustasi, joka toimisi tässäkin: ”Turha keksiä …”
Löysitkö työkaverisi, perheenjäsenesi tai itsesi?
Erätaukoa vie jatkossa eteenpäin vastikään perustettu Erätauko-säätiö, jonka organisoimaa Erätaukoviikkoa vietetään parhaillaan (1.-7.12.). Vaikka Erätauko-menetelmä on kehitetty nimenomaan yhteiskunnallista keskustelua varten, tuo malli mainiosti ryhtiä mihin tahansa keskusteluun, jossa tavoitteena EI ole yksimielisyys tai asiasta päättäminen.
Erätauko-menetelmään tutustuminen käy kätevästi kutsumalla Sepontytär omalle työpaikalle fasilitoimaan keskustelu. Teema voi oll esimerkiksi organisaation arvot, työpaikan yhteistoiminta tai työyhteisön vuorovaikutuksen. Keväällä 2020 tulossa ovat myös Työpaikan Erätauko-koulutukset.
