Työpäivän aikana koemme monia tunteita. Tavallisesti emme kiinnitä niihin erityistä huomiota, vaan siirrymme vuorovaikutustilanteesta ja työtehtävästä toiseen. Omien tunteiden kohtaaminen ei näissä arkisissa tilanteissa vaadi suurempia ponnisteluja. Töissä eteen tulee myös erityistilanteita, joissa koetaan enemmän negatiivisia ja voimakkaita tunteita. Haasteellisimpia työelämän erityistilanteita ovat muutos-, kriisi-, palaute-, ristiriita- ja irtisanomistilanteet.
Tunteet ovat keskeisimpiä sosiaalista vuorovaikutusta ja hyvinvointia ohjaavia mekanismeja. Ne säätelevät automaattisesti myönteisiä ja kielteisiä sosiaalisia suhteitamme. Tunteet saavat meidät hakeutumaan toistemme seuraan erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, eroamaan (ryhmästä, parisuhteesta tai työpaikasta) ja puolustautumaan. Neurotutkijat määrittelevät tunteet lajikehityksessä varhain syntyneiksi automaattisiksi, nopeiksi ja erikoistuneiksi suodatusmekanismeiksi, jotka ohjaavat käyttäytymistä elämän tärkeimpinä hetkinä. Tunteet toimivat “taustalla” havaiten esim. mahdollisia uhkia.
Tunnemekanismien olemassaolon tiedostaminen on toimivan vuorovaikutuksen edellytys myös työyhteisössä.
Tunnemekanismien toimintaa ymmärtämällä pystymme paremmin tiedostamaan, miksi keho ja mieli reagoivat tietyllä tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
Tunteet ja keho ovat voimakkaasti linkittyneet toisiinsa ja tunnejärjestelmän toiminnalla on suuri vaikutus ihmisen somaattiseen hyvinvointiin. Pitkittyneet kielteiset tunnetilat aktivoivat sympaattista hermostoa ja ovat haitallisia somaattiselle sekä psyykkiselle terveydelle. Mm. umpi- eli sisäeritys- ja ruuansulatusjärjestelmät sekä lisääntymiselimet reagoivat ja vaikuttavat tunteisiimme. Myös somaattiset sairaudet (ja joskus niiden lääkitys) vaikuttavat tunnetilaan. Pitkittynyt stressi johtaa heikentyneeseen työhyvinvointiin ja työuupumukseen (burnout).
Tunteet suojaavat meitä kuormittavilta, jopa kuolemaan johtavilta kokemuksilta. Ne ohjaavat meitä toimimaan siten, että kehossa muodostuu mielihyvää tuottavia aineita, opioideja. Tunteet saavat ihmiset liittymään yhteen ja mm. muodostamaan ryhmiä.
Perustunteet näkyvät kasvoillamme kohtuullisen universaalisti tunnistettavina tunneilmaisuina, ilmeinä. Keskeinen tunteiden ilmaisun tehtävä on edistää sosiaalista vuorovaikutusta ja dynamiikkaa sekä vähentää konflikteja ryhmässä. Ilmiannamme tunneilmaisun avulla oman tunnetilamme toisille etukäteen ja näin pystymme ennakoimaan toistemme toimintaa (mm. välttää mahdolliset konfliktit).
Tunteet tarttuvat ihmisestä toiseen ja synkronoivat ilmeitä ja fysiologisia vasteita, käyttäytymistä sekä aivotoimintaa. Tunteiden tarttuminen voi pelastaa pulasta, kun esim. säikähtäneen ilmeen näkeminen varoittaa vaarasta - ja toisaalta saattaa vaaraan paniikin levitessä väkijoukossa ilman, että syy on selvillä. Jakamalla saman tunteen virittäydymme samalle kanavalle ja kykenemme paremmin ennakoimaan ja ymmärtämään toistemme aikeita ja ajatuksia. Mekanismia kutsutaan empatiaksi.
Toisten tunteiden hahmotuksen ja ymmärtämisen perusta on itsetuntemus - omien tunteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen.
Tunteiden ymmärrys auttaa toimimaan rakentavasti arjen vuorovaikutustilanteissa, myös haastavissa työelämän tilanteissa ja tekemään suuriakin elämän valintoja.
Itsetuntemus (kuka olen, mitä haluan?) vahvistaa tyytyväisyyttä ja onnellisuutta, jotka vaikuttavat kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Positiivinen psykologia on osoittanut myönteisten tunteiden ja työhyvinvoinnin yhteyden kognitiivisten resurssien kasvuun, suoriutumistason nousuun ja parempaan fyysiseen terveyteen. Paras tapa vähentää negatiivista stressiä on vahvistaa työpaikan ja henkilökohtaisia voimavaroja. Postitiiviset tunteet ja tilat, kuten työn imu, vahvistavat fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja, ja tämä myönteinen kierre voi laajentua ja tarttua myös koko työyhteisöön, kirjoittaa Marja-Liisa Manka Osviitta-lehdessä.
Työnohjaus vahvistaa ammatillista itsetuntemusta, laajentaa ja syventää tietoisuutta tunteistamme ja toiminnastamme. Työnohjauksessa fokus on ohjattavan (yrittäjä, työntekijä, esimies, tiimi, työyhteisö) oma työ. Työnohjauksen tavoitteena on ohjattavien henkilökohtaisten ja ammatillisten valmiuksien vahvistaminen, vuorovaikutustaitojen kehittäminen sekä itsetuntemuksen lisääminen.
Tulen mielelläni kertomaan miten työnohjaus voi auttaa juuri teidän työyhteisöä. Jätä yhteydenottopyyntö, soita tai tekstaa numeroon +358 500 580 921 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen kirsi@sepontytar.fi. Valmennustarpeiden arviointi on maksutonta eikä sido sinua mihinkään.
