Päivitetty valmennuksen ajankohdan ja hintatietojen osalta 22.10.2020
Oletko joskus saunoessa antautunut löylyttelylle kaikin aistein? Hengittänyt rauduskoivun lehvien raikasta tuoksua, tuntenut lämmön kirvoittamien hikikarpaloiden muodostamien norojen juoksun selkää pitkin ja maistanut suolan ylähuulella? Oletko kuunnellut kiukaan sihinää veden osuessa pesässä humisevien liekkien kuumentaville kiville - ja katsellut ovenraosta ulos karkaavaa höyrypilveä? Tutkinut elämystä hetki hetkeltä - kaikki aistit avoinna. Oletko?
Ehkä oma läsnäolon kokemuksesi liittyy aidan maalaamiseen, tiskaamiseen tai johonkin muuhun tuttuun toimeen. Todennäköisesti jokainen meistä on ainakin joskus harjoittanut tietoista läsnäoloa, huomaamattaan - ihan arkisissa tilanteissa. Voi olla, että tapahtunutta ei ole tullut nimettyä. Mahdollisesti siitä on kuitenkin jäänyt mieleen kaunis jälki ja ainakin hetkeksi hyvä olo.
Omaan elämääni mindfulness hiipi yli 15 vuotta sitten. Se on tehnyt hiljalleen työtään ja viimeisten muutaman vuoden ajan olen antanut sille yhä enemmän huomiotani ja aikaa. Palaan omaan tarinaani seuravassa blogissa. Kurkistetaan ensin itse aiheeseen - mistä tietoisuustaidoissa oikein on kyse?
Taustaa mindfulnessista
Tietoisuustaidoista ja niiden harjoittamisesta on viime aikoina puhuttu ja kirjoitettu paljon. Tiedämme mm., että tietoisen läsnäolon syntyhistoria ulottuu noin 2500 vuoden taakse ja sen juuret ovat syvällä buddhalaisuudessa ja aasialaisessa kulttuuriperinnössä. Omaan aikaamme hyväksyvän tietoisen läsnäolon sanomaa on tuonut Dalai Lama, jonka mukaan tietoisuus (uskomukset, muisti ja huomio sekä mieltä liikuttavat tilat kuten tunteet, tahto ja motivaatio) koostuu vaihtelevista, usein kiihkeistä mielentiloista. Länsimaiseen viitekehykseen soveltuvaksi tietoisuustaitojen harjoittamisen kehitti 1970-luvulla yhdysvaltalainen emeritusprofessori Jon Kabat-Zinn luodessaan tarkkaan strukturoidun MBSR mallin pitkäkestoisista sairauksista ja kroonisesta kivusta kärsiville potilaille.
Mindfulnessista on olemassa tuhansia tutkimuksia ja tieteellisiä artikkeleita, joihin viitataan mm. Käypä hoito -suosituksissa ja Duodecim lääkäriseuran julkaisuissa. Mindfulnessia sovelletaankin Suomessa laajalti mm. hoitotyössä (esim. kipu-, trauma-, syöpähoidot) ja valmennuksessa urheilun ja työelämän piirissä.
Mindfulnessin historiasta voit lukea lisää lyhyesti tästä Wikipedia-artikkelista tai hieman syvällisemmin esimerkiksi Psychology Today sivustolta.
Mitä mindfulness ei ole
Buddhalaisista juuristaan huolimatta mindfulness ei ole uskonto. Sen harjoittamiseen ei liity uskonnollisia rituaaleja. On kuitenkin myönnettävä, että niin halutessaan voi ihminen tehdä myös mindfulnessista uskonnon - ja se heille suotakoon.
Nimestään huolimatta tietoinen hyväksyvä läsnäolo ei ole kaiken ympärillä tapahtuvan hyväksymistä. Hyväksyminen sallii (oman elämän) asioiden olla sellaisia kuin ne ovat tässä hetkessä. Se luo tilan tutkia niitä, katsoa tarkemmin ja antaa aikaa hyväksyä ne ennen reagointia.
Mindfulness ei ole meditaatio- tai rentoutusharjoitus. Meditoiminen on yksi tapa harjoitella ja harjottaa tietoisuustaitoja. Tietoisuustaitoharjoitusten tavoitteena ei ole rentoutuminen, vaikkakin keho saattaa harjoituksen päätteeksi tuntua rennommalta ja ylimääräisestä kuormasta vapaa mieli raukena rauhoittuneelta.
Mindfulness ei tyhjennä mieltä. Saattaa olla, että syvän keskittymisen tilassa onnistut (pieneksi hetkeksi, ehkä jopa minuuteiksi) kohdistamaan ajatuksesi johonkin tiettyyn asiaan, mutta täysin tyhjäksi mieltä ei ole tarkoitus siivota.
Tietoinen hyväksyvä läsnäolo ei ole terapiaa, vaikka mindfulnessia käytetään terapian tukena.*
Mindfulness ei muuta sinua täysin eri ihmiseksi. Se ei myöskään poista ongelmiasi. Tietoisuustaitoja harjoittelemalla ja vahvistamalla voit kuitenkin oppia mm. vuorovaikutustaitoja, joista on sinulle hyötyä monilla elämän osa-alueilla.
* Matka Tietoisuustaitoihin valmennusta ei ole tarkoitettu käytettäväksi osana sairauden hoitoa tai terapiaa tai sen asemesta.
Vaikuta hyvinvointiisi
Tietoisen läsnäolon harjoittaminen vaikuttaa tutkitusti sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin. Hyväksyvä tietoinen läsnäolo edistää sydän- ja aivoterveyttä, parantaa stressinsietokykyä ja palautumista. Tietoisen läsnäolon taidot auttavat myös kaikessa tekemisessä.
Hyväksyvä tietoinen läsnäolo
edistää sydän- ja aivoterveyttä
sekä parantaa stressinsietokykyä
ja palautumista.
Vaikuta ihmissuhteisiisi
Voit huomata läsnäolotaitojen harjoittamisen hyötyjä suhteessa itseen sekä muissa ihmissuhteissasi. On mahdollista, että koet ihmissuhteitasi vahvemmin ja voimakkaammin. Tietoisen hyväksyvän läsnäöolon avulla voit parantaa ihmissuhteitasi oppimalla kuuntelemaan paremmin. Voit huomata läsnäolon syventävän luottamuksen kokemusta ihmissuhteissasi ja elämässäsi.
Vaikuta elämääsi
Tietoinen läsnäolo voi vaikuttaa myös siihen, että kiinnität enemmän huomiota valintoihisi. Tietoinen läsnäolo vapauttaa muuttamaan omaa toimintaa ja voit tehdä valintasi tietoisesti ajatuksiasi ja tunteitasi kuunnellen.
Tietoinen läsnäolo on
tietoisuutta hetkestä toiseen
ilman tuomitsemista tai arvostelua.
- Jan Chozen Bays
Tietoinen läsnäolo on keskittynyttä tarkkaavaisuutta. Sitä, että olet täysin tietoinen siitä, mitä tuossa hetkessä tapahtuu sisälläsi (kehossasi, tuntevassa ja ajattelevassa mielessäsi ja sydämessäsi) ja ulkopuolellasi, eli ympäristössäsi. Tietoinen läsnäolo on tietoisuutta hetkestä toiseen ilman tuomitsemista tai arvostelua.
Lähde Matkalle Tietoisuustaitoihin
Tietoisen läsnäolon taitoja on mahdollista harjoitella. Kahdeksan viikon verkkovalmennus avaa sinulle mahdollisuuden oppia pysähtymään ja olemaan tässä hetkessä.
Matka Tietoisuustaitoihin valmennus sisältää mm. seuraavia teemoja:
- johdanto tietoisuustaitoihin ja katsaus tutkimustietoon
- hyväksyvän läsnäolon taitojen kehittäminen omassa elämässä
- perehtyminen tietoisen läsnäolon muodolliseen ja epämuodolliseen harjoitteluun
- vaikeiden, eli kielteisten tunteiden tunnistaminen, tiedostaminen ja arvostava kohtaaminen
- itsemyötätunto ja hyväksyvä, myötätuntoinen asenne muita kohtaan
- keho, mieli ja kehomieli
- kuormitustekijät ja stressin vaikutukset kehoon ja mieleen, stressinhallinta
- uni, ravitsemus ja aktiivisuus kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osatekijöinä
- tietoisuustaidot ihmissuhteissa, kuuntelemisen taito ja arvostava vuorovaikutus
Valmennus avaa sinulle mahdollisuuden mm.:
- löytää konkreettisia keinoja stressin ja kiireen tunnun vähentämiseen
- saada työkaluja tunteiden hallintaan
- apua haastavien vuorovaikutustilanteiden hallintaan
- löytää tiesi parempaan uneen
- tapoja terveellisen suhteen luomiseen ravintoon ja ateriointiin
- oppia hellittämään ja kokemaan taas enemmän iloa.
Valmennuskokonaisuuteen sisältyy mm.
- kattava, yli 40-sivuinen tietopaketti valmennuksen teemoista
- viikkoharjoitusten tallenteet MP3-muodossa (mahdollisuus ladata omaan laitteeseen)
- verkkovalmennustapaaminen eli valmennuswebinaari kerran viikossa maanantaisin klo 19.00.
- webinaarien luento-osuudet videotallenteina
- runsaasti harjoituksia viikkoharjoitusten ohelle
- käytännön sovellutuksia arjessa toteutettavaksi
Haluatko tietää valmennuksesta enemmän? Katso vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin (UKK).
Matka Tietoisuustaitoihin valmennus 27.11.2020-17.1.2021
Tule mukaan marraskuussa starttaavaan kolmanteen Matka Tietoisuustaitoihin valmennukseen. Hyödynnä 1.11.2020 mennessä 20 % early bird -etu. Osta valmennus nyt hintaan 37,99 €! Siirry tästä verkkokauppaan
