Luontaiset kyvykkyydet ovat vahvuuksien kehittämisen raakamateriaalia. Ne ovat tilannesidonnaisia, eli tilanteen mukaan nämä piirteemme (esimerkiksi rauhallisuus tai vilkkaus) voi näyttäytyä vahvuutena. Kun vastaat kysymykseen "millainen olet luontaisesti?" tai "miten kuvailisit itseäsi persoonana?" olet luontaisten kyvykkyyksiesi äärellä.
Positiivisen psykologian laajan vahvuusnäkemyksen kyvykkyys (talent, ability, intelligence) liittää yhteen kolme teoreettista näkökulmaa:
- lahjakkuuden lajit,
- luontaiset ajattelutaipumukset ja
- temperamentti.
Lahjakkuus
Lahjakkuutta on tutkittu paljon. Yksi kuuluisimmista teorioista Howard Gardnerin moniulotteinen lahjakkuusmalli, jossa hän nimeää kahdeksan lahjakkuuden aluetta.
- Kielellisesti lahjakas saattaa oppia vieraita kieliä helposti ja hänellä voi olla laaja sanavarasto. Hänen ilmaisunsa on usein rikasta ja vaivatonta.
- Loogis-matemaattista lahjakkuutta tarvitaan mm. tutkittaessa fysiikan ja kemian ilmiöitä, mutta myös ongelmanratkaisussa.
- Musiikillisen lahjakkuuden tunnistaminen voi joskus olla haasteellista. Se ilmenee esimerkiksi kykynä tunnistaa äänien vaihteluita ja rytmejä, sekä soittotaitona ja kykynä säveltää.
- Avaruudellisesti lahjakas henkilö hahmottaa taitavasti etäisyyksiä ja ympäristön muotoja. Kyky on hyödyksi esimerkiksi rakennuspiirustusten lukemisessa ja vaatetusalalla.
- Liikunnallisesti lahjakas hahmottaa kehonsa ja hallitsee hyvin liikkeitään myös hienomotoriikan osalta. Kehollis-kinesteettisesti lahjakas on usein taitava urheilija.
- Luonnontieteellinen lahjakkuus on kykyä tunnistaa ja luokitella eläin- ja kasvilajeja ja elottomia esineitä, kuten kiviä, ääniä, autoja tai ihmisiä.
- Sosiaalisesti lahjakkaalla ihmisellä on kyky ymmärtää muita ihmisiä, heidän käyttäytymistään ja ihmisten välisiä vuorovaikutussuhteita. Hän tulee hyvin toimeen "kaikkien kanssa" ja on yleensä luontainen ihmisten johtaja.
- Itsetuntemus on kykyä ymmärtää omia tunteitaan, asenteitaan, motiivejaan ja ajattelumallejaan sekä kykyä muuttaa niitä.
Luontaiset ajattelutaipumukset, toiminta- ja työtavat
Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori (MBTI) on psykologinen indikaattori, jolla kuvataan ihmisen spontaania toimintatapaa neljän vastakohtaparin (ulottuvuuden) avulla. MBTI perustuu Carl Jungin psykologisiin teorioihin ja Jungin kehittämiin kahdeksaan kognitiiviseen funktioon, ihmisten suhteellisen pysyviin käyttäytymistapoihin. MBTI-mallissa taipumuksiksi kutsuttuja vastakohtapareja on neljä:
- ympäristöön liittyvää asennetta kuvaavat ekstrovertti / introvertti (E/I)
- tiedonhankkimiseen tapaan liittyvät käytännöllinen, tosiasiallinen / intuitiivinen (S/N)
- päätöksentekoon liittyvät järkeen luottava, ajatteleva / tunteeseen luottava (T/F)
- elämäntyyliä kuvaavat suunnitelmallinen, harkitseva / spontaani (J/P)
Luontaiset taipumukset ovat tiedostamattomia eli automaattisia reagointimallejamme, joita pidämme luonnollisina ja normaaleina. Omien taipumustensa tiedostaminen synnyttää lähes aina oivalluksen, joka auttaa ymmärtämään ihmisten erilaisuutta ja vahvuuksia sekä omia kehityshaasteitaan esimiehenä ja työyhteisön jäsenenä.
Lähde: luontaisettaipumukset.fi
Myers–Briggsin tyyppi-indikaattoriin kuuluu 16 edellä mainituista neljästä vastakohtaparista muodostettua persoonallisuustyyppiä, esimerkiksi ISTJ eli tunnollinen, ESTJ eli vartija, ENFP eli innoittaja ja INTP eli ajattelija.
Temperamentti
Luontaisista kyvykkyyksistä tärkeimpänä pidetään temperamenttia, joka on synnynnäinen, vahvasti perinnöllinen ja läpi elämänkaaren melko pysyvä ominaisuus. Temperamentti luo lähtöasetukset muiden vahvuuksien kehittämiselle ja sillä on erityisen iso merkitys ihmissuhteissamme työelämän ulkopuolella. Kun käyttäytymistämme ohjaavia sääntöjä on vähemmän, on tilaa temperamentille enemmän.
Työpaikalla nodatamme yhteisesti sovittuja käytänteitä, käyttäydymme pelisääntöjen mukaan ja hillitsemme itsemme työroolimme edellyttämällä tavalla. Perheyhteisössä ja parisuhteessa vapautta on enemmän ja voimme olla "oma itsemme".
Yhdeksän temperamenttipiirrettä
Temperamentti muodostuu eri teorioiden mukaan 1-20 persoonallisuuden piirteestä. Thomasin ja Chessin 1940-luvulla luoman teorian mukaan temperamentti rakentuu yhdeksästä persoonallisuuden piirteestä:
- Aktiivisuus
- Rytmisyys
- Lähestyminen-välttäminen/vetäytyminen
- Sopeutuminen, joustavuus
- Ärsyyntyvyys- eli responsiivisuuskynnys
- Reaktioiden intensiivisyys
- Mielialan laatu
- Häirittävyys
- Sinnikkyys
Näistä muodostuu kolme yhdistelmää: joustava, vaikea ja hitaasti lämpiävä temperamentti.
Tieto temperamentista auttaisi vähintäänkin ymmärtämään, että toinen ei toimi tietyllä tavalla tietoisesti loukatakseen tai harkiten ärsyttääkseen, vaan tietty toiminta on hänelle automaattista, ja sen muuttaminen vaatii määrätietoisen harjoittelun. On myös edullista ymmärtää, että kyseiset automatisoituneet reaktiot eivät ihmistä moittimalla muutu.
Lähde: FT, psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvisen artikkeli Duodecim-lehdessä.
Tämä on osa 2/6 Sepontyttären Osaaminen näkyviin -viikon julkaisusarjasta. @osaaminennakyviin -viikkoa vietetään 2.-8.10.2023.
#Kyvykkyys #LuontainenKyvykkyys #LuontaisetTaipumukset #Temperamentti #Vahvuudet #Osaamisidentiteetti #ItsensäJohtaminen #Voimavarat #PositiivinenPsykologia #Voimakehä #Vahvuusvalmennus #VahvuuksienJohtaminen #Työhyvinvointi #Hyvinvointi
