Hyvää syntymäpäivää!
Tavallaan tänään on yrittäjyteni kymmenvuotisjuhla, sillä tasan kymmenen vuotta sitten oli lähellä, että en perustanut yritystä Lahteen! Mitä tapahtui matkalla lentokentälle? Entä ne kymmenen vuotta tässä välissä? Miksi vasta nyt?
Minkälainen polku on tuonut minut tähän hetkeen? Lue alta vaiherikas tarinani kahdeksan kuukauden ikäisen Sepontytär Oy:n yrittäjäksi.
Oli hiuskarvan varassa, että en tänä koronavuonna 2020 juhli yrittäjyyteni kymmenvuotista taivalta. Kaikki oli jo valmiina! Olin laatinut kattavan liiketoimintasuunnitelman laskelmineen ja myönteinen starttirahapäätös ja siunaus Finnveran naisyrittäjälainalle tuntuivat sinetöivän yrittäjyysunelmani Lahteen. Vaan kuinkas sitten kävikään? Palataan ensin ajassa hieman kauemmas taaksepäin, sillä ihan näin tuore asia yrittäjyys ei elämässäni kuitenkaan ole.
Toiminimi ja yytunnus
Vuonna 2001 perustin toiminimen, jonka puitteissa tein sivutoimisesti IT-alan konsultointia ja koulutin mm. silloisen Rautaruukin henkilöstöä sekä datanomi-, merkonomi- ja artesaaniopiskelijoita. Samaan aikaan olin parin vuoden ajan osakkaana raahelaisessa kuntokeskuksessa, tein liikunnanohjausta ja toimin personal trainerina.
Vuonna 2007 muutin Lahteen ja jäädytin toiminimen (pieneksi harmikseni unohdin asian liian pitkäksi aikaa ja nyt yritykseni nimi on uusiokäytössä toisaalla), sillä kahden ison kuntokeskuksen operatiivisena johtajana toimiminen vei kaiken liikenevän ajan. Tai niin luulin, sillä täytyyhän ihmisen harrastaa!
Yksi intohimoni kohde on aina ollut itseni kehittäminen. Lahden vuosina opiskelin mentaalivalmennusta. Kävin ensin rentoutusohjaajan koulutuksen ja sen jälkeen matkani jatkui suggesto-ohjaajan opinnoissa vuonna 2010-2011, jolloin asuin jo Helsingissä.
Mutta entä se Lahti?
Niin. Toukokuussa 2010 tunsin, että on aika jättää mielenkiintoinen ja haastava kuntokeskusjohtajan työ ja irtisanoin työsopimukseni. Olin jo jonkin aikaa pyöritellyt mielessäni hyvinvointialan yrityksen perustamista ja saanut liikeidealleni positiivista palautetta. Vihreää valoa tuli niin testiasiakkailta, yrittäjäystävältä ja paikallisesta uusyrityskeskukselta, kuin TE-viranomaiselta starttirahan ja Finveralta naisyrittäjyyslainan muodossa. Kaikki oli siis enemmän kuin valmiina!
Vihreää valoa tuli niin testiasiakkailta, yrittäjäystävältä ja paikallisesta uusyrityskeskukselta, kuin TE-viranomaiselta starttirahan ja Finveralta naisyrittäjyyslainan muodossa.
Kaikki oli siis enemmän kuin valmiina!
Ennen yrittäjäksi heittäytymistä edessä oli loma. Matkalla lentokentälle sain puhelun, joka muutti kaiken. Kollega menneisyydestä vaatimalla vaati, että haen työpaikkaa, joka oli auki organisaatiossa, jossa hän oli töissä. Tilaisuus Helsinkiin muuttamisesta houkutti liikaa ja yrityksen perustaminen sillä kertaa jäi.
Elokuussa aloitin työt monikulttuurisessa työyhteisössä. Pian toimin vastuuroolissa tiimissä, joka organisoi maahanmuuttajien liiketalouden perustutkintoon valmistavaa koulutusta. Päivitin osaamistani näyttötutkintomestarin pätevyydellä ja OPH:n seminaareissa. Pidin työstäni kouluttajana ja nautin tutkintovastaavan tehtävästä.
Sitten uteliaisuuden luonteenvahvuus nosti jälleen päätään
Keväällä 2014 Work goes Happy tapahtumassa jututin kolmea työnohjaajaa. Olin jo jonkin aikaa ollut kiinnostunut työnohjauksesta ja perehtynyt aiheeseen netissä ja vähäisen kotimaisen kirjallisuuden myötä. Keskustelut vahvistivat innostustani ja pian huomasin hakeneeni peräti kolmeen syksyllä alkavaan koulutukseen. Työnantajani ei ollut yhtä innostunut opinnoistani ja vein opintoja eteenpäin palkattomalla vapaalla.
Ratkaisukeskeisen työnohjaajan koulutuksen jälkeen täydensin työkalupakkiani työyhteisösovittelijan asiantuntijaopinnoissa ja keväällä 2018 sain päätökseen myös työhyvinvointivalmentajan opinnot. Samaan aikaan työpaikalla käytiin jo kolmannet peräkkäiset YT-neuvottelut, joiden tuloksena merkonomikoulutus päätettiin lakkauttaa ja työsuhteeni osa-aikaistettiin.
Tämä on hetki, jolloin mun täytyy hypätä!
(Yritystarinani sisältää vielä yhden mutkan, joka ansaitsisi oman blogitekstin auki kirjoitettavaksi, mutta lyhyesti kerrottakoon, että seuraavan askeleen piti alkuperäisen suunnitelman mukaan olla loikka matkailualalle. Tänä koronakevään sunnuntai-iltana olen onnellinen niille kaikille vastoinkäymisille, jotka pistivät harkitsemaan uudelleen.)
Muutin takaisin kotiseudulle Raaheen maaliskuun viimeisenä päivänä 2019. Katselin ympärilleni, surffasin, luin, selasin yritystietoja, kuulostelin, haastattelin ja kuuntelin. Laskeskelin, ideoin, synnytin ja kuoppasin, kipuilin yrityksen nimen kanssa. Vihdoin tiesin olevani valmis.
Siitä seppo Ilmarinen, takoja iän-ikuinen,
takoa taputtelevi, lyöä lynnähyttelevi.
Takoi sammon taitavasti: laitahan on jauhomyllyn,
toisehen on suolamyllyn, rahamyllyn kolmantehen
Kalevala
Syyskuun ensimmäisenä päivänä 2019 lähetin ilmoituksen kaupparekisteriin. Vuosien intohimoista; moninaisesta innostuksesta, uteliaisuudesta (omituisiinkin asioihin) ja oivalluksista syntyi Sepontytär Oy.
Autan yrittäjää, johtajaa ja esimiestä saamaan niskalenkin työn kuormitustekijöistä, luomaan työyhteisöön myönteisen vuorovaikutuksen ilmapiirin ja lisäämään voimavaroja sekä omaan että koko henkilöstön (työ)arkeen työhyvinvointivalmennuksen, työnohjauksen ja työyhteisösovittelun keinoin.
Tästä eteenpäin?
Mikään, mitä kuvittelin viime syksynä, ei ole käynyt toteen! Toisaalta voin olla varma, että kukaan ei osannut arvata, mitä tämä kevät tuo tullessaan.
Luulin, että suhaan ympäri seutukuntaa tehden työnohjauksia ja vierailen yrityksissä kertomassa Sepontyttären palveluista, analysoin työyhteisöjen hyvinvointia, koulutan vuorovaikutustaitoja ja fasilitoin Erätauko-dialogeja yritysten henkilöstöpäivissä. Sen sijaan olen osallistunut lukemattomiin webinaareihin, suunnitellut verkkokursseja (ta-daa!), laajentanut verkostojani ja tutustunut valloittaviin persooniin, opastanut tuttuja ja tuntemattomia Zoomin saloihin - ja leikkinyt naapurin lasten kanssa kuurupiiloa metsässä.
Matka jatkuu tässä erikoisessa ajassa, joka pitää meitä lieassaan. Edessä on kerrassaan erityinen kesä ja syksy ja tänäänkin olen onnellinen siitä, että en osaa ennustaa!
Ps. Ihan rahamyllynä Sepontytär ei vielä ole näyttäytynyt, mutta yrittänyttä ei laiteta!
