Neuvosto kokoontui iltahämärissä pyhälle paikalle. Jäsenet istuivat nimikkokivilleen, jotka muodostivat piirin nuotion ympärille. Vapaaksi jääneille kiville istuivat muut kylän aikuiset. Retu ja Tahvo vilkaisivat nuotion yli toisiaan kulmiensa alta - Tahvo käänsi katseensa pois ja sylkäisi. Puheensorina hiljeni, kun puhesauvaa kantanut henkilö nousi seisomaan. “Tänään ollaan kokoonnuttu puhumaan koko kylää koskevasta kiistasta Kivisten ja Sorasten välillä.” Hänen katseensa kiersi kiviympyrässä istuvien kasvoissa - tuttuja kaikki, jokainen yhtä tärkeä yhteisön jäsen. “Kuka puhuu ensin omasta puolestaan?”
Tässä kirjoituksessa avaan hieman sovittelun taustoja ja käsitettä. Sovittelulla on, kuten edellä kuvaamani tilanne kertoo, hyvin pitkä historia. Ennen nykymuotoonsa vakiintunutta oikeuskäyntäntöä heimoyhteisöjen ja etnisten yhdyskuntien keskuudessa keskinäiset kiistat sovittiin ja tärkeät asiat puitiin puhumalla. Näistä istunnoista kumpuavat sovittelun juuret. Suomen sovittelufoorumin (SSF) mukaan sovittelun yhtenä tärkeimpänä taustateoriana on restoratiivinen oikeus (restorative justice) eli korjaava konfliktinratkaisu.
Restoratiivinen oikeus
Restoratiivisessa oikeudessa rikos nähdään loukkauksena ihmisten välisiä suhteita kohtaan ja tavoitteena on yhteisön jäsenten yhteisen toiminnan kautta palauttaa asiat oikeudenmukaiseen tilaan kirjoittavat Inga Järvinen ja Tuula Luhtaniemi teoksessaan Ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelu (lukusuositus kaikille sovittelusta kiinnostuneille!).
THL:n kehittämispäällikkö, dosentti Henrik Elonheimon mukaan restoratiivinen oikeus viittaa tietynlaiseen menettelyyn ja siinä vallitseviin arvoihin, joista osaa (mm. kunnioittava vuoropuhelu) pitäisi aina noudattaa ja toiset taas tulevat sivutuotteina, jos ovat tullakseen (kuten anteeksipyyntö ja -anto). Restoratiivisessa oikeudessa prosessin tärkeys korostuu ja se voi osoittautua tärkeämmäksi kuin sen lopputulos; oikeudenmukaiseksi koettu prosessi vahvistaa lopputulokseen sitoutumista.
Restoratiivisuuteen liittyvät vahvasti mm. asianosaisten aktiivisuus, vastuunotto, moraalinen oppiminen, yhteisöllisyys, vapaa keskustelu ja kunnioittava puhe sekä tunteet. Restoratiivisuus on enemmän kuin konfliktinratkaisutapa, se on emotionaalinen strategia. Kun osapuolet saavat turvallisesti ilmaista tunteitaan, voivat he päästä tapahtuman yli. Tunteiden käsittely vähentää kostonhalua ja asian jälkipuinnin tarvetta.
Sovittelu
Sovittelu on vapaaehtoinen konfliktinhallintamenetelmä, jossa puolueeton ulkopuolinen henkilö, sovittelija, auttaa riidan osapuolia erityisen sovittelumenettelyn avulla löytämään molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun.
Sovittelija ei ratkaise osapuolten ongelmaa vaan toimii sovinnon mahdollistajana (fasilitaattorina). Sovittelija ohjaa prosessia, jonka lopputuloksena asianosaiset itse löytävät ratkaisun. Hän ei ole passiivinen vetäytyjä vaan aktiivinen kuuntelija. Sovittelija sallii myös tunteiden käsittelyn, moraalisen pohdinnan ja arvokeskustelun. Sovittelija ei tuomitse, mutta huolehtii kuitenkin siitä, että sopimus on osapuolille kohtuullinen. Sovittelu on tulevaisuuteen suuntautuvaa sosiaalista toimintaa, jolla aktiivisesti etsitään pysyviä myönteisiä ratkaisuja. Sovittelu on oppimisprosessi. (SSF)
Työyhteisösovittelusta ei määrätä laissa, mutta laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta toteaa, että rikos- ja riita-asioiden sovittelu on aina vapaaehtoista, luottamuksellista ja puolueetonta. Näitä periaatteita noudatetaan myös työyhteisösovittelussa.
Sovittelu on nopea ja tehokas prosessi ristiriitojen ja jännitteiden selvittämiseen ja konfliktien ratkaisemiseen. Sovittelu maksaa itsensä nopeasti takaisin, sillä tulokset alkavat tavallisesti näkyä hyvin pian sovittelun jälkeen. Hoitamaton ristiriita sen sijaan voi muodostua kalliiksi mm. sairauspoissaolojen ja asiakasmenetysten muodossa.
Seuraavassa artikkelissa kirjoitan enemmän sovittelun prosessista, siitä, miten restoratiivinen työyhteisösovittelu käytännössä järjestetään.
Kipuileeko työyhteisönne ratkaisemattomien ristiriitojen jännitteissä? Kyteekö kahvihuoneessa konflikti? Jätä yhteydenottopyyntö, soita tai tekstaa numeroon +358 500 580 921 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen kirsi@sepontytar.fi. Työyhteisösovittelun tarpeen arviointi on maksutonta eikä sido sinua mihinkään.
