Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan palaute on toimenpiteen, viestin tms. aiheuttama kannanilmaus tai reaktio.
Hyvä palaute on oikea-aikaista, realistista ja muotoiltu siten, että se auttaa vastaanottajaa kehittymään. Kannustava palaute on tärkeä motivaatiotekijä. Parhaimmillaan korjaava palaute haastaa tarkastelemaan omaa toimintaa ja työtapoja ja korjaamaan kurssia oikeaan suuntaan. Hyvinvoivassa työyhteisössä vallitsee ilmapiiri, joka rohkaisee ja kannustaa palautteen pyytämiseen, antamiseen ja vastaanottamiseen ja jossa palautteen antaminen on osa työn arkea.
Palaute on yksi yleisimmistä yksittäisistä keskustelunaiheista työnohjauksessa. Arviolta joka toinen työnohjausasiakas kertoo toiveestaan saada enemmän palautetta työstään ja sen tuloksista. Työnohjauksessa keskustellaan usein myös palautteen antamisesta itselle, eli itsearvioinnista, joka on tärkeä osa oman työn kehittämistä.
Askeleita kohti parempaa palautekulttuuria
Suunnittele korjaavan palautteen antaminen huolellisesti. Valitse annettavasta palautteesta riippuen sopivin ajankohta (mahdollisimman pian!) ja paikka palautekeskustelulle. Anna korjaava palaute aina kahden kesken suoraan henkilölle (tai tiimille), jota se koskee. Pysy asiassa! Unohda olettamukset ja tulkinta, anna konkreettisia esimerkkejä ja tarkista, että palaute on ymmärretty. Rakentava kritiikki sisältää ehdotuksia siitä, mitä asian korjaamiseksi kannattaisi tehdä. Varaa palautteenannon yhteyteen tai pian sen jälkeen mahdollisuus jatkokeskusteluun ja tarkentaviin kysymyksiin.
"Korjaavasta keskustelusta tulevan ratkaisun pitäis aina olla suurempi kuin sen häpeän, jota se ensin vähän aiheuttaa" toteaa Anna Perho Radio Suomen haastattelussa.
Kannustavan palautteen antaminen voi jäädä tyhjäksi sanojen helinäksi ellei palautteessa täsmennetä kiitoksen kohdetta. Suhteuta palaute tekoon. Kerro miksi tekeminen oli (esim. sinulle, yritykselle tai tiimille) tärkeää ja mitä vaikutuksia sillä on (tulokselle, projektille, asiakkaalle). Aito, monipuolinen palaute vahvistaa saajan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa ja lisää pystyvyyden tunnetta. Ansaittua, toimintaan ja persoonaan kohdistettua positiivista palautetta kannattaa jakaa julkisesti, sillä se ruokkii myös muita onnistumaan.
Kehittyminen edellyttää palautetta ja sanotaan, että paras tapa saada palautetta on pyytää sitä. Oman suorituksen arvioinnin ja palautteen pyytäminen ovat itsensä ja taitojensa kehittäjän keskeinen työväline. Tiimityössä palautetta pidetään merkittävänä vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittämisen välineenä. Tiimin kokema psykologisen turvallisuuden ilmapiiri mahdollistaa palautteen aktiivisen pyytämisen, antamisen ja käsittelemisen.
Myös palautekeskusteluista kannattaa pyytää palautetta!
Palautteen vastaanottamisen sanotaan olevan meille vaatimattomille suomalaisille likipitäen ylitsepääsemättömän vaikeaa. Positiivinen palaute ja kehu nolostuttaa ja negatiivinen menee toisella tapaa tunteisiin.
Alkuun palautteen vastaanottamisen harjoittelussa pääset ulkoistamalla asian, jota palaute koskee. Älä kiellä tai ota palautetta henkilökohtaisesti. Keskity kuuntelemaan keskeyttämättä palautteen antajaa. Jos koet korjaavan palautteen aiheuttavan liikaa stressiä, pyydä saada palata asiaan myöhemmin (parin tunnin kuluttua tai huomenna). Kysy tarkentavia kysymyksiä, jotta voit ratkaista tilanteen. Palautteesta on lupa kiittää, vaikka et olisikaan samaa mieltä.
Palautteen antamisella on suora vaikutus organisaation kulttuuriin, onnistumiseen ja yhteiseen menestykseen. Palautteen antaminen, tulevan palautteen sisältöön vaikuttaminen, palautteen vastaanottaminen ja käsitteleminen ovat taitoja, joita voi oppia ja joita voi kehittää.
Olisiko teidän työyhteisön aika loikata kohti parempaa palautekulttuuria? Jätä yhteydenottopyyntö, soita tai tekstaa numeroon +358 500 580 921 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen kirsi@sepontytar.fi. Suunnitellaan yhdessä juuri teidän työyhteisölle sopiva kehittämispäivä palautteenantoa rohkaisevan ympäristön luomiseksi. Valmennustarpeen arviointi on maksutonta eikä sido sinua mihinkään!
