Alunperin sosiaalityön, kirkon ja terapeuttisen hoitotyön vaativan asiakastyön tueksi 60-70-luvulla käynnistetty työnohjaus yleistyi sittemmin hoito-, sosiaali- ja kasvatusaloilla. Työnohjaus on tullut jatkuvan ammatillisen kasvun ja työn laadullisen kehittämisen välineenä tutuksi lähes kaikilla työelämän aloilla ja saanut jalansijaa eri alojen asiantuntijoiden keskuudessa julkisella ja yksityisellä sektorilla. Tutkimukset ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet työnohjauksen parantavan työn laatua ja lisäävän ohjattavien (sekä ohessa muun työyhteisön) hyvinvointia.
Tuloksia työnohjauksella?
Työnohjauksen vaikuttavuuden tarkasteluun liittyy ihmistutkimuksen problematiikka; mittaaminen on vaikeaa, mutta ei kuitenkaan mahdotonta. Työnohjauksen vaikuttavuutta arvioidaan tarkastelemalla ohjattavien kokemuksia. Työnohjauksella parantaa tutkitusti työn laatua ja tehokkuutta sekä asiakastyytyväisyyttä. Työyhteisön ilmapiiri ja työssä jaksaminen paranevat ja poissaolot vähenevät.
Tulokset voivat olla myös taloudellisesti todennettavissa, kuten Lapin yliopiston dosentti ja henkilöstötuottavuuden tutkimusjohtaja Marko Kesti kertoo Osviitta 3/2018 lehdessä. Kestin mukaan merkittäviä tuloksia voi parhaimmillaan saada jo vuodessa.
”Yksi esimerkkikeissimme oli Jysk-huonekaluliike, jonka kanssa teimme kehittämisprojektin 2014-2015. Sielläkin johto suhtautui aluksi epäillen, mutta saimme sovittua, että kokeilemme mallia parissa myymälässä. Vuodessa jokaisen työntekijän käyttökate parani 4 700 euroa. Se on suuri summa, kun yhdessä myymälässä voi olla kymmeniä työntekijöitä ja koko ketjussa satoja.”
Kuka voi toimia työnohjaajana?
Suomessa ei työnohjaajalle ole määritelty virallista pätevyyttä, eikä työnohjaaja näin ollen ole suojattu ammattinimike. Lähes standardiksi on kuitenkin muodostunut pätevyyden osoittaminen Suomen työnohjaajat ry:n (STOry) jäsenyytenä. STOry linjaa koulutussuosituksellaan laadukkaan työnohjaajakoulutuksen lähtökohdat ja yhdistyksen jäsenyys edellyttää koulutussuosituksen mukaisen työnohjaajakoulutuksen (vähintään 60 op / 2 v.) suorittamista.
Miten työnohjaus järjestetään?
Työnohjaus tapahtuu yksilöllisesti tai ryhmässä joko työnohjattavan omalla työpaikalla, työnohjaajan tiloissa tai muussa sopivassa, yhteisesti sovitussa paikassa. Yksilötapaamisen kesto on tyypillisesti 60-90 minuuttia ja ryhmätapaamisen varataan aikaa tavallisesti 90-120 minuuttia.
Ryhmätyönohjaukseen voivat osallistua esimerkiksi tiimin jäsenet, samaa työtä tekevät eri tiimeistä tai osastoilta, saman osaston työntekijät tai esimiehet. Kun työnohjaukseen osallistuu koko henkilöstö, puhutaan työyhteisön työnohjauksesta. Joskus esimies osallistuu ryhmän työnohjausistuntoihin ja toisinaan hän tulee paikalle kutsuttuna esimerkiksi kun työnohjaus aloitetaan ja tavoitteista sovitaan - ja viimeisellä tapaamiskerralla, kun tarkastellaan tavoitteiden toteutumista.
Mitä työnohjauksessa tapahtuu ja millä keinoilla?
Työnohjaus on aina tavoitteellista, luottamuksellista ja ohjattua. Työnohjauksen tavoitteena on työnohjattavien ja organisaation tavoitteiden ohella ohjattavien henkilökohtaisten ja ammatillisten valmiuksien vahvistaminen, vuorovaikutustaitojen kehittäminen sekä itsetuntemuksen lisääminen.
Työnohjauksen tavanomaisin menetelmä on dialogi. Asioita käsitellään myös käyttäen erilaisia toiminnallisia menetelmiä. Työnohjaus on omassa työssä oppimista ja oman työn tutkimista. Tutkimuksen kohteina ovat mm.:
- työtilanteet
- työelämän vuorovaikutustilanteet
- perustehtävä työssä
- omat asenteet eri tilanteissa
- tavat toimia työssä ja työyhteisössä
- työtilanteissa syntyvät tunnetilat.
Työnohjaus vahvistaa ammatillista itsetuntemusta, laajentaa ja syventää tietoisuutta tunteistamme ja toiminnastamme.
Työterveyspsykologi, työnohjaaja Anu Kaarlela-Tuomaala kirjoittaa, että “Toimiva yhteistyö työnohjaajan ja työnohjattavan välillä perustuu luottamuksen tunteeseen. Luottamusta voi rakentaa rakenteilla ja toiminnalla. Yksi työnohjaajan olennaisista taidoista on vastaanottaa ohjattavien viestejä, tunnetiloja ja tarpeita, ja vastata niihin oppimista edistävällä tavalla.” Osviitta 1/2013
Työnohjaus on täsmäsijoitus ammatilliseen kasvuun ja työhyvinvointiin. Viikon sairausloman hinnalla saa yksilötyönohjauksen vuodeksi!
Haluatko tietää, miten työnohjaus voisi auttaa juuri sinun yritystäsi? Jätä yhteydenottopyyntö, soita tai tekstaa numeroon +358 500 580 921 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen kirsi@sepontytar.fi (valmennustarpeiden arviointi on maksutonta eikä sido sinua mihinkään).
